Sudoku keksittiin Yhdysvalloissa, nimettiin Japanissa ja tuli tunnetuksi Britanniassa. Indianapolisissa asunut eläkkeellä oleva arkkitehti Howard Garns loi sen nimellä "Number Place". Dell Pencil Puzzles & Word Games julkaisi sen ensimmäisen kerran toukokuussa 1979. Japanilainen kustantaja Nikoli toi sen Japaniin vuonna 1984 ja antoi sille nimen sudoku. Siitä tuli maailmanlaajuinen ilmiö, kun The Times of London alkoi julkaista sitä 12. marraskuuta 2004. Varhaisemmat edeltäjät löytyvät 1890-luvun ranskalaisista sanomalehdistä ja 1780-luvulta, jolloin Leonhard Euler tutki latinalaisia neliöitä.
| Vuosi | Mitä tapahtui | Lähde |
|---|---|---|
| 1782 | Euler esittää 36 upseerin ongelman, latinalaisia neliöitä koskevan perustavanlaatuisen kysymyksen | MAA Convergence |
| 1892 | Le Siècle (Pariisi) julkaisee 9×9-taikaneliötehtävän, jossa on 3×3-alaneliöt | Christian Boyer |
| 1895 | La France julkaisee B. Meynielin 9×9-ruudukon, jossa käytetään numeroita 1–9 | Christian Boyer |
| 1979 | Dell julkaisee Howard Garnsin "Number Place" -tehtävän toukokuun numerossa | Crown Hill Heritage Foundation |
| 1984 | Nikoli tuo sen Japaniin ja antaa sille nimen | Nikoli |
| 1986 | Nikoli ottaa käyttöön annettujen numeroiden symmetrisen sijoittelun | Nikoli |
| 2004 | The Times julkaisee ensimmäisen "Su Doku" -tehtävän 12. marraskuuta | Wayne Gould |
| 2005 | Sudoku Live esitetään Sky Onella 1. heinäkuuta | Guinness World Records |
| 2006 | Ensimmäiset sudokun maailmanmestaruuskilpailut Luccassa 10.–12. maaliskuuta | World Puzzle Federation |
| 2012 | Tietokonehaulla todistetaan 17 annetun numeron vähimmäismäärä | McGuire et al. |
| 2021 | Maki Kaji, Nikolin perustaja ja "sudokun isä", kuolee 10. elokuuta | Al Jazeera, NPR |
Latinalaiset neliöt: sudokun matemaattinen edeltäjä
Latinalainen neliö on n×n-ruudukko, jossa jokainen symboli esiintyy kerran jokaisella rivillä ja jokaisessa sarakkeessa. Ratkaistu sudoku on 9×9-kokoinen latinalainen neliö, johon on lisätty sääntö 3×3-lohkoista. Leonhard Euler tutki tällaisia ruudukoita 1780-luvulla. Tunnetuin esimerkki on hänen "36 upseerin ongelmansa", jossa kysytään, voivatko kuuden rykmentin 36 upseeria, kuusi kustakin sotilasarvosta, asettua 6×6-neliöön niin, ettei millään rivillä tai sarakkeessa toistu sama sotilasarvo tai rykmentti (MAA Convergence). Euler teki matematiikkaa, ei laatinut pulmia, joten hänen kutsumisensa sudokun keksijäksi on liioittelua.
Ranskalaisia sanomalehtipulmia 1890-luvulla
Lähimmät varhaiset sukulaiset ilmestyivät ranskalaisissa sanomalehdissä. Vuonna 1892 Le Siècle julkaisi 9×9-numeroarvoituksen, joka oli jaettu 3×3-alaneliöihin ja laadittu taikaneliöksi. Päivälehti La France julkaisi 6. heinäkuuta 1895 B. Meynielin ruudukon, jossa käytettiin numeroita 1–9 kerran kullakin rivillä ja kussakin sarakkeessa. Se muistuttaa vanhoista pulmista eniten sudokua. Sen 3×3-lohkojen rajoja ei ollut piirretty, ja mukana oli taikaneliön sääntöjä, joiden mukaan kummankin lävistäjän lukujen summan piti olla 45. Pulmahistorioitsija Christian Boyer löysi nämä ruudukot uudelleen ja julkaisi ne Pour La Science -lehdessä vuonna 2006 (Boyer, Sudoku's French ancestors). Boyer huomauttaa myös, ettei Eulerin vuoden 1782 latinalaisia neliöitä käsittelevässä artikkelissa ollut 3×3-alaneliöitä.
Howard Garns ja Number Place (1979)
Moderni sudoku ilmestyi ensimmäisen kerran Dell Pencil Puzzles & Word Games -lehden toukokuun 1979 numerossa nimellä Number Place. Dell ei merkinnyt tehtävään tekijää, ja myöhemmin laatijaksi tunnistettiin Howard Garns (1905–1989), Indianapolisista kotoisin ollut eläkkeellä oleva arkkitehti ja freelance-pulmanlaatija (Crown Hill Heritage Foundation). Garns lisäsi latinalaiseen neliöön lohkosäännön, joka saa pulman toimimaan. Hän kuoli vuonna 1989, ennen kuin sudoku tuli tunnetuksi.
Nikoli antaa sille nimen sudoku (1984)
Tokiossa toimiva pulmakustantaja Nikoli löysi Number Placen yhdysvaltalaisesta pulmalehdestä ja toi sen Japaniin vuonna 1984 nimellä "Suuji wa dokushin ni kagiru", suunnilleen "numeroiden on oltava yksittäisiä". Nimi lyheni pian muotoon Sudoku (数独), "yksittäinen numero". Vuonna 1986 Nikoli lisäsi käytännön, jonka mukaan annetut numerot sijoitetaan symmetrisesti (Nikoli). Sudoku on Japanissa Nikolin rekisteröity tavaramerkki, joten muut japanilaiset kustantajat käyttävät pulmasta nimeä Number Place.
Nikolin perustaja Maki Kaji teki pulmaa tunnetuksi vuosikymmeniä, ja häntä kutsuttiin laajalti "sudokun isäksi". Hän kuoli Tokiossa 10. elokuuta 2021, 69-vuotiaana (NPR, Al Jazeera).
Wayne Gould ja The Times (2004)
Uudesta-Seelannista kotoisin oleva eläkkeellä oleva tuomari Wayne Gould työskenteli Hongkongissa, kun hän löysi sudokukirjan Tokiosta vuonna 1997. Hän käytti noin kuusi vuotta ohjelmiston kirjoittamiseen. Ohjelmisto pystyi luomaan pulmia, joilla oli vain yksi ratkaisu. Sitten hän tarjosi tehtäviä The Timesille, joka julkaisi ensimmäisen "Su Doku" -tehtävän 12. marraskuuta 2004 (Wayne Gould). Kilpailevat brittiläislehdet seurasivat esimerkkiä muutaman viikon kuluessa. Heinäkuuhun 2005 mennessä Sky Onella esitettiin suoraa televisio-ohjelmaa Sudoku Live, jonka Guinness luettelee ensimmäiseksi sudokusta kertovaksi televisio-ohjelmaksi.
Kilpailut ja matematiikka (vuodesta 2006 eteenpäin)
World Puzzle Federation järjesti ensimmäiset sudokun maailmanmestaruuskilpailut Italian Luccassa maaliskuussa 2006. Ne voitti tšekkiläinen Jana Tylová (WPF). Kilpailuja on järjestetty useimpina vuosina sen jälkeen. Japanilaisella Kota Morinishilla on eniten mestaruuksia, neljä. Kaikki mestarit löytyvät sudokun maailmanennätykset (englanniksi) -sivultamme.
Myös matemaatikot kiinnostuivat sudokusta. Vuonna 2005 Bertram Felgenhauer ja Frazer Jarvis laskivat, että mahdollisia ruudukoita on 6 670 903 752 021 072 936 960. Vuonna 2012 University College Dublinin ryhmä todisti, että sudokussa tarvitaan vähintään 17 annettua numeroa. Molemmat tulokset selitetään oppaassa Kuinka monta sudokupulmaa on olemassa (englanniksi).
Onko sudoku japanilainen vai kiinalainen?
Tarkasti ottaen ei kumpikaan. Pulma luotiin Yhdysvalloissa, ja sen nimi on japanilainen. Sillä ei ole kiinalaisia juuria, vaikka kaukaisina sukulaisina mainitaan joskus latinalaista neliötä muistuttavia numeroasetelmia, kuten muinainen kiinalainen Lo Shu -neliö. Taikaneliöt ovat erilaisia pulmia: niissä jokaisen rivin, sarakkeen ja lävistäjän lukujen summan pitää olla sama, kun taas sudoku ei vaadi lainkaan laskutoimituksia.
Sanomalehdestä puhelimeen
Nykyään useimmat ratkaisevat sudokua näytöltä. Sovelluksissa on ominaisuuksia, joita paperilla ei ole: automaattiset muistiinpanot, kumoa-toiminto, virheiden tarkistus ja loputon määrä pulmia. Monissa ilmaisissa sovelluksissa on kuitenkin häiritseviä mainoksia. Sudoku Royale säilyttää sanomalehtimäisen tunnelman: selkeä ruudukko, ei mainoksia, päivittäinen pulma ja tekniikkaharjoituksia silloin, kun haluat kehittyä. Vinkkejä siirtymiseen löydät oppaasta Sudokusovelluksen valitseminen (englanniksi).
Usein kysyttyä
Kuka keksi sudokun?
Indianapolisissa asunut eläkkeellä oleva arkkitehti Howard Garns loi modernin pulman nimellä Number Place. Dell Pencil Puzzles & Word Games julkaisi sen toukokuussa 1979. Nikoli antoi sille Japanissa nimen sudoku vuonna 1984.
Onko sudoku japanilainen?
Nimi on japanilainen, mutta pulma keksittiin Yhdysvalloissa. Japanilainen kustantaja Nikoli muokkasi sitä vuonna 1984 ja antoi sille nimen Sudoku, joka on lyhenne ilmauksesta "numeroiden on oltava yksittäisiä".
Mitä sudoku tarkoittaa?
Sudoku (数独) tarkoittaa suunnilleen yksittäistä numeroa. Se on lyhenne ilmauksesta Suuji wa dokushin ni kagiru, "numeroiden on oltava yksittäisiä", jonka Nikoli antoi pulman nimeksi vuonna 1984.
Milloin sudoku tuli suosituksi?
Sudoku oli suosittu Japanissa 1980-luvun lopulta lähtien, ja siitä tuli maailmanlaajuinen ilmiö sen jälkeen, kun The Times of London alkoi julkaista sitä 12. marraskuuta 2004. Muut brittiläiset ja yhdysvaltalaiset sanomalehdet seurasivat esimerkkiä vuonna 2005.
Kuka on sudokun isä?
Pulmayhtiö Nikolin perustajaa Maki Kajia kutsutaan laajalti sudokun isäksi, koska hän antoi sille nimen ja teki sitä tunnetuksi Japanissa. Hän kuoli 10. elokuuta 2021. Howard Garns loi alkuperäisen pulman.